Lurifaxin henkilöstö meditoi kilpailua varten
Lurifax katkaisi vuoden kestäneen Suunto Cup tappioputken. Viime vuoden voittaja Järnet jäi niukasti pisteellä toiseksi. Vanha kaarti oli vielä voimissaa Kiran ollessa kolmas. Nuoriso kolkutteli kantapäillä ja välillä näytti kuin tulosluettelo näyttäisi aika erilaiselta kuin aikaisempina vuosina. Sunnuntain toisessa lähdössä kuitenkin moni vene otti varaslähdön ja menetti mahdollisuudet kärkikamppailuun.
Lurifax lähti kisaan melkein vakiomiehistöllä, Timo huomasi lauantaiaamuna veneellä yllätyksekseen, että Suunto Cupin sijaan edessä olisi polttarit, – 49er purjehdusta, kuorolaulua etc. Lisäksi henkilöstö oli menossa leikkaukseen maanantaina ja hiukan jänskätti mutta selvittiin kuitenkin ilman piipa-autoa.
Odoteltuamme aivan turhaan aivan liian kauan lauantain ensimmäistä (ja ainoaa) lähtöä pääsimme liikkeelle tapojemme vastaisessti melko hyvin poijun läheltä. Vähän matkaa kryssittyämme päätimme kääntyä hyvältä paikalta vastaan tulevien Melgesien alle. Viimeistelimme tuhot tekemällä vielä pari huonoa vendaa. Ylämerkillä olimme puolivälissä. Onneksi edellämme ollut vene päätti nostaa spinnun ylägaijan välistä, pääsimme kuittaamaan heidät melko helposti. Järnet ja Yola näyttivät olevan jo saavuttamattoman kaukana. Onnistuimme kuitenkin tekemään jotain oikein koska saavutimme Yolaa selvästi. Alakerkillä tuli vielä pari X-99 tekemään Yolan alamerkinkierrosta “haastavan” ja pääsimme kuittaamaan heidät. Järnet oli jo kaukana, joten päätimme seurata Yolan tekemisiä pitääksemme kakkospaikan. Tässä onnistuttiinkin ja loppukisa oli helppo.
Sitten seurasi toisen lähdön turhaa odottelua. Jostain syystä sitä ei koskaan ajettu, tuulta olisi kyllä riittänyt. Oli kylmää ja kosteaa.
Sunnuntaina oli odotettavissa aurinkoa ja mukavaa tuulta. Lähtöä odoteltiin taas kun Melgesit eivät halunneet antaa muiden purjehtia ollenkaan vaan harjoittelivat lähtöä 4 kertaa. Lähtölinja oli lyhyt ja niin vino veneen eduksi, että varaslähdöt olivat odotettavissa 100% varmuudella. Lopulta muutkin luokat pääsivät lähtemään. Otimme taktiikkamme mukaisen superhuonon lähdön ja käänsimme heti linjan jälkeen paaralle pois muiden jaloista. Kryssi tuntui nihkeältä ja venevauhti oli hukassa. Yola oli kaukana edellä mutta henkilöstömme kertoi varmana tietona, että Yola ja Maximus olivat varastaneet. Ylämerkillä oli ahdasta mutta pääsimme kuitenkin lenssille melko hyvin. Saimme muutamia veneitä kiinni ja taisimme jonkun ohittaakin. Alamerkin kierto oli vähän nihkeää ja taktiikka, strategia etc. olivat myös toisella kryssillä vahvasti hukassa. Viimeisellä spinnuosuudella saimme melko hyvin vauhtia ja suoritimme vielä jonkun ohituksen. Alamerkillä oli Maximuksen kanssa vääntöä peitosta, meidän tulkinnan mukaan kolmen veneenmitan päässä alamerkistä peitto pitäisi olla merkin ja meidän välissä, ei ulkopuolella… maaliin tultiin vielä tiukasti kamppaillen sijoista. Illalla tulosten tultua yllätys oli suuri, kun saimme lähtövoiton tästä purjehduksesta kun yhteensä 4 venettä oli varastanut.
Viimeisessä lähdössä oli linja suorempi ja mekin pääsimme kohtuullisesti matkaan läheltä poijua. Tarkoitus oli pitää Järnet takana ja yrittää varmistaa kisan voitto. Vene kulki nyt melko hyvin mutta kokonaiskäsitys taktiikasta oli vielä talviunilla. Myös vendat oli melko “winter mode” kankeita, joten olimme ylämerkillä melkoisessa liikenteessä. Myötätuulella kippari itse ja omakätisesti ajoi veneen melko haasteelliseen “sandwichiin”. Jotenkin pääsimme toiselle kryssille ja onnistuimme kuittaamaan Järnetin. Myötätuulella keskityimme pitämään heidät takanamme. Alamerkille tulimme yhdessä parin Meklun kanssa ja onnistuimme turaamaan käännöksen melko totaalisesti. Järnet kiersi alamerkin paremmin ja tähtäsi veneelle joka oli lähempänä. Heräsimme totuuteen melko myöhään mutta ennätimme kuitenkin maaliin muutama sekunti ennen Järnetiä.
Jäykkää kulmikasta ja huonoa purjehdusta meiltä. Onneksi muut rävelsivät sopivasti meidän eduksemme.
4Play oli 4. ja Yola varaslähdöstä huolimatta 5.