Expressin pohjaremppa

Johdanto

Kilpaveneen pohjan kunnon ja sileyden tärkeydestä on loputtomasti mielipiteitä.

Hydrodyamiikan lait kuitenkin määrittelevät, että tasainen ja sileä pohja on parempi kun kuoppainen, epätasainen ja karhea. Purhedit yksityyppiveneellä. Jos kilpakumppanisi pohja on parempi kun omasi, täytyy sinun purjehtia paremmin, että pysyisit edes kyydissä mukana. Huonolla pohjalla annat tasoitusta muille.

Maalinpoisto

Pohjaremontti kannattaa ehdottomasti aloittaa syksyllä rapsuttelemalla pohjasta kaikki maalit pois. Näin erittäin ikävä työvaihe on jo tehty kun varsinainen urakka alkaa keväällä ja pohja saa kuivua talven aikana.

Myrkkymaalia ei saa kuivahioa. Myrkkymaali on vaarallista hengitettynä pölynä ja ympäristömyrkky. Lisäksi kaikki maali pitää saada talteen tai joudut vakaviin hankaluuksiin satamakapteenisi kanssa.

Maali kannattaa raapia pohjasta ja kerätä pohjan alle levitetyn kevytpeitteen päälle. Sandvikin maalinpoistotyökalu laadukkailla terillä on hyvä hankinta. Kädet väsyvät rapsuteltaessa jolloin työkalu lipsuu aiheuttaen pahoja viiltoja pohjaan joita saa myöhemmin paklata. Pyöristä terän kärjet viilalla välttyäksesi tältä.

Muista käyttä hengityssuojainta, FFP2 sertifioidun pitäisi riittää.

Pohjan rapsutteluun meni allekirjoittaneen porukalla noin 3 henkilötyöpäivää.

Teltta

Syksyllä ei ole valoa, eikä intoa joten remontti osuu tehtäväksi keväälle. Suomen kevät on säiltään arvaamaton. Kauniita kevätpäiviä ei kovin montaa osu viikonlopuille, jolloin olisi käytettävissä kalleinta resurssia eli aikaa.

Jos on mahdollisuus kohtuullisilla kustannuksilla viedä Expressi talvella lämpimään halliin, jossa voi hioa ja puuhastella, se kannattaa tehdä. Säästyt paljolta ylimääräiseltä vaivalta.

Koska kohtuuhintaisia halleja ei ole pääkaupunkiseudulla, on vaihtoehtona rakentaa veneen ympärille teltta.

Teltan rakennusmateriaaliksi valitaan höyläämätön 2×2″. Kulmat tehdään kulmaraudoilla. Pressuksi soveltuu tavallinen kevytpeite. Kuvan teltta muodostui kolmesta 6x10m kevytpeitetteestä joista kaksi meni seiniin ja kattoon. Yksi halkaistiin puoliksi ja siitä sai päädyt.

On tärkeää, että pressu kiinnitetään rimalla kehikkoon. Näin se kestää paremmin kovaa tuulta. Lisäksi pressun tulee yltää kehikon alle jotta teltasta saadaan täysin tiivis.

Kehikon pystyttämiseen ja pressujen laittoon meni aikaa noin kaksi henkilötyöpäivää. Teltta kustansi noin 300€. Hinta sisältää kulmaraudat, pressut ja puutavaran.

Hionta

Kun vene on teltassa voidaan aloittaa tasoittava hionta, koska pohja on varmasti vielä epätasainen myrkkymaalin kaavinnan jälkeen. Ennen hiontaa on syytä peittää koko vene, jottei hiontapöly leviä veneen sisälle ja tartu kanteen. Veneen peittämiseen soveltuu erinomaisen hyvin rullittain myytävä ohut muovi (samanlaista kun kaupan vihannespussit) joka on 60-100cm leveää ja jossa toisessa reunassa on maalarinteippi valmiina. Rulla maksaa 5€ ja se riittää hyvin. Koko veneen paketoinnissa kuluu aikaa noin 20min.

Pohjan hionnan ajatus on poistaa vanhan myrkyn viimeiset jäänteet sekä tasoittaa epätasaisuudet. Hionnan tarkoituksena ei ole poistaa kaikkea vanhaa primeriä.

Suosittelen, että hionta tehdään käsin välttäen koneita. Syy tähän on se, että epäkeskohiomakoneen oikeaoppinen käyttö erittäin vaikeaa ja sillä saa aikaiseksi helposti enemmän vahinkoa kun hyötyä. Jos hiontaan käytetään hiontalautaa syntyy parempaa jälkeä yhtä nopeasti. Hiontalauta kannattaa valmistaa vanerista joka on yhtä leveää kun hiontapaperirulla ja noin 60cm pitkä. Vanerin paksuudesta ja taipuisuudesta on erilaisia mielipiteitä, mutta se saa olla “kohtuullisen jäykkä” (6-10 mm paksu). Vaneriin kiinnitetään kahvat päihin. Hiontapaperi kannattaa kiinnittää lautaan sprayliimalla, uuden paperin saa vaihdettua lämmittämällä vanhaa paperia kuumailmapuhaltimella. Paperia kannattaa vaihtaa heti kun alkaa tuntua siltä, ettei vanha paperi enää toimi kunnolla.

Jos pohja on todella epätasainen, kannattaa lähteä liikkeelle jopa 60 karkeuksisella paperilla. Muuten suosittelisin, että lähdetään liikkeelle 80 karkeuksisella paperilla. Yhden kierroksen pitäisi riittää tasoittamaan suurimmat epätasaisuudet ja myrkynjämät pois. Jos pohja on yhden hionnan jälkeen edelleen selvästi epätasainen, voidaan hionta tarvittaessa toistaa.

Muista käyttää hengityssuojainta, FFP2 riittää edelleen. Älä koskaan käytä samaa hengityssuojainta useita kertoja tai jätä sitä tilaan jossa sen sisäpuolelle pääsee pölyä.

Kun ensimmäiset tasoitushionnat on tehty kannattaa ottaa käyttöön hionnan merkitsemisväri. Sitä saa paremmista maalikaupoista tai automaaleihin erikoistuneista liikkeistä. Mastonin merkitsemisväriä ei kannata ostaa, koska sen pisarakoko on liian suuri ja sillä on taipumus imeytyä maalattavaan kohteeseen. Purkki kunnollista merkkausväriä maksaa 10€ ja se riittää hyvin koko projektiin.


Hiontavärin ideana on levittää sitä koko hiottavaan alueseen. Hiontavärin avulla voi helposti kontrolloida, että jokin kohta on hiottu riittävästi (eli ei liikaa). Hiontaväri paljastaa myös välittömästi jos veneen pohjassa on kuoppia, sillä kun pohjaa hiotaan laudalla (eli tasaisella kappaleella) jää maali kaikkiin kuoppiin. Pohja hiotaan tarvittavan monta kertaa 80 ja 120 karkeuksisella paperilla jotta lopputulos tyydyttää. Pohjaa ei tarvitse hioa ennen primerin maalausta yli 120 karkeuksisella paperilla, sillä primerit ovat pääsääntöisesti hyvin täyttäviä.

Kuvassa näkyy, kun hiomme veneenpohjaa epäkeskokoneella. Ajatus oli, että otamme koneella suurimmat pois ja jatkamme siitä laudoilla. Toisessa kuvassa hiomme pakkelia koneella, se onnistuu tumpelommaltakin.

Hyvä idea, joka ei toimi käytännössä kun kone ei kuitenkaan pysy kunnolla väsyneissä käsissä ja virheitä sai sitten myöhemmin paklata. Lisäksi koneella ottaa helposti liikaa tietyiltä alueilta ja liian vähän toisilta vaikka työhön yrittäisi keskittyä sataprosenttisesti.

Niihin kohtii, joissa on kuoppa tai epätasaisuutta levitetään pakkelia. Pakkeliksi soveltuu jokin itse tehty mössö (hartsia ja piituhkaa, lasipalloja jne), mutta jos haluaa kevyttä pakkelia joka on helposti hiottavissa kannattaa hankkia jotain kaupallista tavaraa kuten esimerkiksi Nils Malmgrenin 206 Lättspackel:ia. NM205 on hinnaltaan selvästi edullisempaa, mutta vastaavasti painavampaa (1680kg/m3 vs 1360kg/m3). Paklattavat kohdat on syytä puhdistaa huolellisesti pölystä asetonilla tai paineilmalla, jotta pakkeli varmasti tarttuu.

Pakkeli kannattaa levittää riittävän suurella teräksisellä lastalla veneen muotoja mukaillen. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voisi pitää, että mielummin kannattaa käyttää liian isoa lastaa kun liian pientä.

Muista käyttää suojakäsineitä käsitellessäsi pakkeleita tai hartseja. Työvälineiden puhtaus on myös erittäin tärkeää, kaikki tulisi puhdistaa asetonilla ennen käyttöä.

Pakkelit ja hartsit ovat kaksikomponenttisia. Ne muodostuvat itse aineesta ja kovettimesta. Tuotteen yhteydessä ilmoitetaan aina aineen ja kovetteen skoitussuhde. Sitä tulee noudattaa erittäin tarkasti. Jos sekoitussuhde ilmoitetaan painona (esim NM206 on 18:100) käytetään vaakaa. Jos sekoitussuhde ilmoitetaan tilavuutena, hankitaan apteekista sopivan kokoisia ruiskuja.

Pakkelit ja maalit vaativat nyrkkisääntönä +15C lämpötilan jotta ne toimisivat suunnitellusti ja kovettuisivat. Vielä toukokuussakin vuorokauden keskilämpötila on +10C. Jotta pakkelit ja maalit saadaa kuivumaan, tarvitaan jostain lämpöä. Aineen kovettumisaika löytyy tuoteselosteesta.
Halpa tapa tuottaa lämpöä on rakennustyömailla käytetty kaasulämmitin. Niitä saa vuokrattua edullisesti kaikista konevuokraamoista. Kuvan lämmitin oli teholtaan 9kW ja sillä telttaan sai +17 lämpötilan vaikka ulkona oli nollakeli.
Hiontaan ja paklailuun meni muistikuvan mukaan noin 8 henkilötyöpäivää. Suht paljon aikaa paloi kun havaitsimme, että veneen keulassa oli iso “lommo” alkuperäisestä muotista jota sitten lähdettiin pakkelilla täyttämään ja oikomaan.

Kölisauma

Nakertelin kölisauman keväällä 2008 kun sitä ei tullu tehtyä alkuperäisen pohjaremontin yhteydessä. Olis kannattanut, mutta meni se aika helposti näin jälkikäteenkin.
Jos haluaa tehdä pelkän kölisauman korjauksen niin se sujuu seuraavia ohjeita noudattamalla. Suosittelen, että kölisauma näperellään kuntoon (tai uusitaan) pohjaremontin yhteydessä.
Kannatan sitä puoluetta, jonka mielestä kölisauman tulee olla elastinen. Perusteluni ovat seuraavat: Expressin kölin ja lasikuidun välinen alue on senverran kapea, että se ei rakenteellisesti kykene tukemaan köliä tarpeeksi jäykästi, ettei köli pääsisi esim. kovassa kelissä liikkumaan joitain millejä. Tämä on ihan suunniteltu asia. Lisäksi tehtaalta tulleen Expressin kölisaumassa on ollut joustavaa tavaraa. Nyt jossainkohdassa historiaa ovat neropatit päättäneet mättää kuitua/pakkelia/muuta kovaa kölisaumaan pohjaremontin yhteydessä.
Jos kohtaan joka haluaa joustaa laitetaan kovaa tavaraa aiheuttaa se joko:

a) kovan tavaran pettämisen, tai b) rasituksen siirtymisen sellaiseen paikkaan jossa sen ei pitäisi olla.

Kuvasta näkyy kun sitä katselee tarkemmin, että joku veneeni aikasempi omistaja on neronleimauksessa päättänyt laminoida lasikuitumattoa. Jos katselee tarkasti huomaa, miten matto on pettänyt täysin saumakohdasta. I rest my case.
Kölisauman laitto alotetaan varmistamalla, että kölipultit ovat oikeassa momentissa. Vaadittu momentti on kova (150Nm) ja työasento kehno. Kannattaa tehdä vääntö kahteenmieheen niin, että toinen painaa avainta kohti pulttia (ettei lipsahda ja mene mutteri pyöreäksi) toisen vääntäessä.
Tämän jälkeen rajataan noin 15cm levyiseltä alueelta kölisauman ympäriltä alue teipillä ja märkä/kuivahiomalla myrkyt pois. Hio tarkasti teippien mukaisesti. Kun päästään kölisaumaan (joka oletettavasti on kova ja lohkeillut) otetaan ihan tavallisella taltalla varovaisesti kaikki hapertunut tavara pois. Kaikki aines joka irtoaa tulee poistaa säälimättömästi. Tämänjälkeen suosittelen, että kölisauman ympäriltä otetaan vielä tavaraa “sopivasti” dremelillä.
Lopputuloksen pitäisi olla se, että köli näkyy saumasta kauttaaltaan ruosteisena ja sen ympäristö on noin 2-3cm matkalta auki. Tässäkohdassa otetaan esiin rälläkkä jossa on tippaleivän tapainen musta muovinen kiillotusterä, virallista nimeä en nyt tähänhätään jaksa muistaa. Samassa yhteydessä on hyvä olla paineilmakompressori ja primerit valmiina. Rälläkällä käydään ruostunut metalli läpi ja kiillotetaan se kiiltäväksi samalla poistaen ruoste. Paineilmalla poistetaan kaikki pöly ja HETI perään (max 5min väliaikaa rälläköinnistä) reippaasti primeriä metallin päälle esim siveltimellä. Voi tietenkin hienostella ja ampua sinne tavaraa ruiskullakin. Tässäkohdassa kerrospaksuus kuitenkin on ystävä ja liiasta primeristä ei ole hirveästi haittaa.
Primerin annetaan kuivua. Nyt otetaan käyttöön nerokas keksintö nimeltään ikkunatiivisteteippi. Minulla oli käytössä E-profiilista, 8mm leveätä. Se oli hyvä valinta. Kölisauman keskiosaan (eli metallin ja lasikuidun puoliväliin) laitetaan ikkunatiivisteteippiä koko kölin ympäriltä. Kannattaa yrittää saada heti ensimmäinen teippaus onnistumaan mahdollisimman hyvin ja suoraan. Teippi muodostaa nyt ohjurin jota vastaan voidaan paklata.
Mätin NM205:sta muistaakseni viitisen kierrosta kölisaumaan aina siten, että jätin ikkunatiivisteteipin pakkelin sisälle. Annoin kuivua. Hioin pahimmat pakkelit pois ja otin tiivisteteipin pois pakkeleista varovaisesti. Hioin vähän lisää ja laitoin uuden ikkunateipin taas kölisaumaan ja mätin taas uuden kierroksen pakkelia. Toistin operaation kunnes olin tyytyväinen.
Kun olin tyytyväinen lopputuloksesta odottelin, että tuli tyyni ilta. Suojasin veneen pohjan noin 1m matkalta kölisauman ympäriltä jo aikaisemmin pohjaremontin yhteydessä käyttämälläni muovilla jossa toisessapuolessa on maalarinteippi valmiina. Ammuin ruiskulla kolme kierrosta Teknoksen Inerta 5-primeriä pakkelin ja sauman päälle.
Nyt kölisaumassa oli sekä valmis ura, että kosteussulku. Rajasin teipillä noin 5mm kölisauman molemmilta puolilta primerit piiloon, niin että teippauksen avulla minulla oli kölisauma T:n muotoisesti esillä. Puhdistin kölisauman sekä reunat Sika Cleaner 226:lla. Levitin kölisaumaan ja reunaan Sika Primer 206:sta. Varovaisesti levitin saumaan Sika Flex 292:sta. Tasoitin sen teräslastalla. Odottelin ehkä puolisen tuntia jonka jälkeen Sika oli senverran jähmeätä, että uskalsin ottaa teipit pois. Lopputuloksena oli kaunis ja täysin symmterinen kölisauma.
Seuraavana päivänä teippasin sikasauman piiloon ja ammuin ruiskulla vielä ohuen kierroksen primeriä, odottelin että se oli nahkeata ja sitten siihen levitettiin Hard Racingiä. Poistettiin teippaukset & suojaukset kauttaaltaan jonka jälkeen pääsin seuraavana päivänä vesihiomaan pohjaa.
Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Aikaa koko hommaan meni noin 22 miestyötuntia.

Kölin profilointi

Joku profilointispesialisti (Ville / Mikael?) vois kirjottaa jotain profiloinnista

Primerin maalaus

Primerin tehtävänä on estää veden ja kosteuden pääsy veneen rakenteisiin. Vastoin yleistä harhaluuloa, lasikuitu ei ole vesitiivistä vaan alkaa nopeasti hapertumaan jos se on kontaktissa veden kanssa.
Kun hionta-paklaus-hionta on tuottanut riittävän hyvän lopputuloksen, voidaan siirtyä maalaamaan venettä primerillä. Tässäkohdassa on hyvä tehdä päätös maalaako pohjan käyttäen jonkin valmistajan menetelmää, eli kaikki maalit ja myrkyt tulevat yhdeltä valmistajalta ja työ tehdään noudattaen heidän ohjeitaan, vai säveltääkö itse. Jos tuntee epävarmuutta, kannattaa noudattaa jotain järjestelmää. Suurimmilla maalivalmistajilla (Hempel, International) on tekniset tuet joista voi kysyä apua ja neuvoja.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että Teknoksen Interta 5 on hyvä kompromissi kilpaveneeseen meidän vesissä. Maalijärjestelmien hienoudet tulevat esille varmaan vasta kun venettä liotettaan valtamerissä vuositolkulla yhtämittaan. Voin olla väärässäkin.
Primeriä on syytä levittää 3-6 kerrosta riippuen:

  • Paljonko vanhaa primeriä on hiottu pois
  • Mikä on käytetty primeri. Eri primereitä suositellaan levitettäväksi eri määrä kerroksia.
  • Mikä on käytetty levitystekniikka
  • Suoritetaanko välihionta vai ei

Pääasiallisina primerin levitysmenetelminä voidaan pitää telaa, tyynyä ja ruiskua. Maalatessa telalla ja tyynyllä saadaan tasainen kerrospaksuus ja hyvä jälki kohtuullisen harjoittelun jälkeen, mutta välineissä ei kannata säästellä. Ilman kunnollisia välineitä hommasta ei tule mitään.

Levittäessäsi primeriä tulee sinun käyttää kaasunaamaria joka suojaa orgaanisilta yhdisteiltä ja täyttää FFA2P3D määritykset.

Maalattaessa tyynyllä ja telalla suositellaan, että maalauskerrosten välillä suoritetaan välihionta joka lisää työmäärää jonkinverran. Hiontojen välillä on erittäin tärkeää, että hiottava pinta puhdistetaan huolellisesti pölystä käyttäen esimerkiksi trasselia ja vettä. Jos pintaan jää hionnasta pölyä tulee seuraavasta maalikerroksesta erittäin huono.

Eri valmistajilla on erilaisia ohjeita ylimaalausajosta, kuivumisesta ja myrkkymaalauksesta. Niihin kannattaa perehtyä huolellisesti etukäteen.

Minä valitsin levitysmenetelmäksi ruiskun. Sillä saa parhaimman lopputuloksen ja maalaus voidaan suorittaa nopeasti, kolme kerrosta levitettiin yhden aamupäivän aikana. Käytettynä maalina oli Teknoksen Inerta 5.

Myrkkymaali

Kaikki tuntemani myrkkymaalit levitetään jonkun tahmean maalin (primeri, tartuntaprimeri) päälle, jotta myrkkymaali tarttuu kemiallisesti aikaisempaan maalikerrokseen. Tässä työvaiheessa tulee helposti virhe, jos tartuntaprimeri ehtii kovettua liiaksi, jolloin myrkkymaali ei tartu kunnolla ja alkaa irtoilemaan esimerkiksi seuraavan talven aikana. Hyvä vaihtoehto on tehdä viimeinen tartuntamaalikerros yksikomponenttisella maalilla (esim. Hempel Yacht Primer), joka tarttuu hyvin kovettuneeseenkin primeriin, mutta joka ei ole myrkkymaalin ylimaalausajan suhteen ollenkaan niin kriittinen kuin kaksikomponenttiset primerit.

Myrkkymaalit voidaan karkeasti jakaa seuraaviin kategorioihin:

  • Itsekiillottuvat.
  • Pehmeät.
  • Kovat.

Näistä itsekiillottuva tai kova soveltuu kilpailukäyttöön. Itsekiillottuva maali levitetään usein kovan myrkkymaalin päälle jotta saavutetaan vielä sileämpi pinta.

Kova myrkkymaali (esim Hempel Hard Racing jota itse käytän) levitetään siis valitulla tekniikalla, talalla tai tyynyllä nahkean primerin päälle. Myrkkymaaleja ei niiden koostumuksesta johtuen voi (helposti) ruiskumaalata, vaikka olen näin nähnyt tehtävänkin Ruotsissa.

On hyvä käyttää kahta eriväristä myrkkymaalia. Näin veneen pohjasta näkee keväisin vesihionnan jälkeen millon päällimmäinen kerros on hiottu pois.

Kun ensimmäinen kova myrkkymaalikerros on kuivunut, vesihiotaan se tasaiseksi 400 karkeuksisella vesihiomapaperilla. Tämänjälkeen pohja pestään, jotta hiontapöly saadaan siitä pois jonka jälkeen voidaan levittää uusi kerros myrkkymaalia. Kun pohja on kuivunut, voidaan siihen levittää toinen kerros kovaa myrkkymaalia ja jälleen vesihioa se tasaiseksi. Kun haluttu tasaisuusaste on saavutettu, vesihiotaan se virtauksien mukaisesti 600 karkeuksisella vesihiomapaperilla sileäksi.

Kova myrkkymaali on helppo ylläpitää. Pohja vesihiotaan kevyesti keväisin, lisätään kerros uutta maalia ja vesihiotaan se sileäksi.

Vastaa